Ähäijäi, blogipäivitys tapahtuu vihdoin ja vimein nyt! Sai tän netin pelaa nii on taas messis kuvioissa! Pääs kyl vierähtää aika pitkä tovi nii ei kyl ehkä nii tarkkaa pysty kirjottaa kaikkee tapahtunutta. Kello nyt paikallista aikaa 1.24, rytmit vähä sekasi ku tääl on maanantai aina hullu keittopaäivä, eilenkin baarissa viiteen asti, no joo vois koitaa kirjottaa taas aika järjestyksessä.
Eli Venetsia, kallein mesta missä oon tähänmennessä ikinä elämässäni ollu, mutta toisaalta myös ehkä yks hienoimmista, tosin täynnä turisteja, ihan helvetintäynnä, riippumatta kuulemma vuoden ajasta. Jos on vähä ylimäärästä cashii, siis muutamii kiloi jne. nii voi mennä venetsiaa poistaa laukkuja, kenkiä, prillejä jne egonpönkittämisvarusteita, ei tuu varmasti vastaa ketää samanlaisten pläägien kaa Mika Häkkisen aukiolla. Yöllä tosin Venetsia kuolee aika pahasti, ei oikeen ketään missää. Yliopiston huudeilla jonkinlaista opiskelijakeittomeininkiä, mut muuten kantsii mennä haistelee iltameininkiä mantereelle Venetton puolelle. Me tosin oltiin taas vähän väärinä viikonpäivinä mestoilla, koska mitään meininkiä ei löytyny enää kirveelläkään mistää. Venetsia oli siis ehkä koko Road Tripin aikana surullisin mesta haistelun ja keitotuksen kannalta. Khäiskisen kanssa koitettiin uhmallakin löytää bileet jostai, muut oli viisaampia ja lähti dösäl nukkuu, me tultii sit häntä koipien välissä pari tuntii myöhemmi ku mitää ei löytyny ja jouduttii tulee eri bussilla ja käveäee vikat pari kilsaa. Plussaa oli tosin se, että koska ei ollu minkäänlaista hajua sen hostellin ympäristöstä ja lähettii vaan dösäriltä randommilla kävelee nii eksyttii kysyy ohjetta perille paikallisesta leipomosta klo kaks yöllä. Törmäsin sisää johonkin paistouunihuoneeseen ja joku jauhonaamanen italo tuli sujuvalla Italialla selittää et meette vaa tosta noi tonne vaa, piirsivät kartankin meille ja ihmeen kaupalla löydettii perilla ja saatii viel matkaevääks täysin uunituoretta sämpylää, aivan mielettömän hyvää siinä tlanteessa. Paistouuni oli niin iso et sinne ois mahtunu Nippu Kyrpiä poikineen!
Juhiksen laatimassa ohjelmassa Venetsian kohdalle olikin suunniteltu enemmänkin romanttista hakkastelua kuin keitotusta. Kuuden jätkän kesken romanttinen hakkastelu tosin kuulostaa kyllä hieman gaylta, joten se jäi sitten tulevia kertoja varten. Gondoliajelulle menis kyllä ihan mielellään, wink wink Joensuuhun ;)
Siirtyminen Venetsiasta Ljubljanaan oli taas kyllä kuin oppikirjasta. Titi jäi Veniceen hulinoimaan päiväks koska oli junavuorossa ja stoge lähti vasta kympiltä illalla ollen Ljublissa kahelta yöllä :D Lähettiin aamupäiväl ja tarkotus oli mennä vielä yhen outletin kautta et jätkät saa ostettua puhtaat farkut/kalsarit. Juhis oli outletvastaavana skoutannu mestan, mitä metsästettiin pari tuntia vain todetaksemme sen löydettyämme, että mesta oli vielä puolitiessä rakennusvaiheessa, perus perus. Eiku takas motarille ja kohti Ljubljanaa, no sit hetken päästä löytykin outletti tien varresta ja kaikki innoissaan sinne. Parin tunnin rätti ja lumppu -episodin jälkeen tulos oli varsin yllättävä. Boxi oli poistanut kolmet farkut, paidan ja vyön lyöden laudalta 100-0 kaikki muut. Toisessa päässä Juhis taisi saada poistettua vain yhet kalsarit, jota pidän erittäin hämmästyttävänä. Sit takas motarille, ei kauakaan kun kaikki autot seisoivat motarilla ja jengi nojaili autonpieliinsä. Jossain edessä päin oli tapahtunut kolari ja kaikki oli jumissa, perus Italia. Haisteltii sit navigaattorista Vanhan Hämeenlinnan tien tyylinen samansuuntainen tie ja saatiin jotenkuten keploteltua itsemme ruuhkan ohi. Loppujen lopuksi oltiin Ljubljanassa vasta joskus klo 19 jälkeen illalla joten oltiin onnistuttu tuhraamaan koko päivä matkustamiseen, tosin useiden stoppien ym. ansiosta. Ajallisesti sivusimme siis järkyttäviä road tripin Puolan etappeja.
Ljubljanassa pe illal joten äkkiä känni päälle, mentii mättää johonkin perinteiseen Slovenia mestaa, missä jengi veti jotai kansan tanhuja ja huus JIIHAAta aina välii, ihan hmmm mielenkiintonen kokemus. Tän jälkeen koitettiin sitten suuunnata Cvetlicarna-nimiseen baariin, koska oltiin toisen Johtajan kaa saatu meidän uusilta tutoreilta just infoo via e-mail & SMS että siellä on kovat bileet. Yritettiin sitten kovasti kysellä vastaantulevilta paikallisilta, että missä moinen mesta mahtaa olla ja ihmeteltiin kun kaikki neuvo ihan eri suuntiin ja ihan minne sattuu. Yhetkin tytöt kysy et: Why do you wanna go to Cvetlicarna because there's so meny good places in the centrum? Why not? No lopulta löydettiin taksi joka ties paikan, otti tosin uskomattoman riistohinnan, jotai 15 €unarii parin kilsan matkasta! Tääl Ljubljanassa kannattaa aina tilaa etukäteen taksi MetroTaxi-lafkasta nii pääsee joka paikkaa muutamalla eurolla. Jos ottaa lennosta, nii taksikuskit voi periaattees perii oman röyhkeytensä mukaan niin paljon ku haluu. Cvetlicarna oli vanhan varastohallin näkönen mesta ihan täynnä jengiä perjantain discofeever-teeman hengessä. Ihan hauska paikka, Titi Khäläiskinen toi taas vähä väriä pöytään ku oli alotellu junassa ja pärähti Venetsiasta suoraa Cvetlicarnaa kahden jälkeen yöllä :P Niin ja siis seuraavana päivänä saatii vasta tietää meidän tutorilta, että Cvetlicarna tarkottaa suomeks kukkakauppaa, joten ei ihme et jengi oli vähä kujalla, kun kyseltii puolen yön aikaan et mis on Cvetlicarna :D:D:D Cvetlicarnoi näkyy nimittäin ympäri Ljubljanaa :)
Seuraavan päivän oli joku kansainväline turistipäivä ja kaikki oli ilmasta, tällanen SMS saatii tutor-Jasmiinalta. Oltii sit nollat taulus messis ja ehkä pikkudarras messis jossai vanhan kaupungin kierrokses ja Ljubljanica-jokiristeilys, no iha ookoo ne oli loppujen lopuks. Nähtii Tutoritkin Jasmina ja Grega, jotka oli tosi mukavia ja avuliaita. Niiden keitotustaidoista ei kyl viel oikee tiedä ku ei oo ollu radalla samaa aikaa, ne asuu jossai aika mestoilla Ljubljanan keskustasta. Eli nyt oli siis la ilta ja oltii sovitu treffit Spela(r du innebandy?)n kanssa. Spela on siis paikallinen Slovenialais-kiehinen, joka on olut Suomessa vaihdossa, tosi Suomi-fani, ja halus tapaa kuus suomalaisjamppaa ja lähtee niiden kaa baarikierrokselle. Kierrettiinkin sit la ilta kaiken näkösissä mestoissa, luurankoja täynnä olevassa Skeleton-barissa, Pr'skelet pubissa :), joenvarressa olevassa pitkulaisessa klubissa, missä oli ihmeellisiä vinoja ja pehmeitä huoneita ja lopuks keskustan Bachus-klubissa, minkä piti olla tosi fancy mesta, mut ei suomalaisen silmin hirveesti eronnu perus sedulasta. Boxihan ei fancy-paikkaan tapojensa mukaan suostunut tulemaan vaan paineli nukkumaan. Tultiin sitten hostellille jatkoille niin huomas et Spelakin oli pikku kännissä, koska oli melkein heti ensimmäisenä messissä kasassa Boxin päälle :) Sit tuli vähän ikävämpi episodi, kun Spela halus polttaa röökiä ja kiipes ikkunalaudalle, jotta vois polttaa siitä ulos. Onnistu samalla kaataan laudalla olevan lasin, joka oli puolillaan Sangriaa tai jotai. Lasi säpäleiks ja säpäleet ja nesteet suoraan mun avoimena olevaan läppärilaukkuun. Taisin rätistä enemmän kun pitkään aikaan ja sain Spelankin ihan tolaltaan. Onneks ei käyny kuinkaan vaan läppäri toimii edelleen niinku näkyy ja sovittiin "riita" Spelan kaa :P Spela on nyt Pariisissa suomalais-ranskalaisen kiehisen kaa, johon oli tutustunu Suomen vaihdon aikanaan, tavaa varmaa jotai Kalevalaa siellä, niin hullaantunu se oli Suomesta, että oli kuulemma alottanu sen lukemisen! Osas myös laulaa osittain jotain Zen Cafen biisejä, Wicked!
Sitten Road Tripin vika kokonainen päivä. Jumitettiin se melkeen kokonaan :P Nukuttiin pitkään hostellissa, calculoitiin tai siis Insinööritoimisto calculoi kuukauden aikana kertyneet keskinäiset velkasuhteet ja minä ja hudelius sentään saatiin hommattua jo feidatut dormitorypaikat itsellemme. Lähtökeitto oli tietenkin vedettävä ja onneksi, koska oli maanantai oltiiin saatu taas s-postiin vinkkiä missä on menoa ja meininkiä. Käytiin syömässä Kiinalaisessa, aika hyvät setit vaikka oltiinkin paikan melkein ainoat asiakkaat, no maanantai ilta. Sitten Parlament Pub Partyihin, mikä osoittautui pikku pubiksi, mikä oli ihan täynnä Erasmus-jengiä. Onnistu saamaan vielä ihan hyvän vaihteen päälle kun veti muutaman neljän euron Long Island Ice Tean, nimensä mukaisesti Blue Eyed Blonden ja parit seitsemän shottilasin lankut täynnä jotain ihme mustikkalikööriä. Törmättiin myös pariin suomalaiskiehisvaihtaariinkin, suomalaisia erasmuksia on täällä yllättävän paljon, kuulemma 15-20, koska esim. Pelle Svenssoneita ja Jag heter Olle-Kalle jag kommer fron Norgeja ei oo näkyny vel yhtään. Portugalilaiskiehisen toivoma mixautuminen, eli siis tässä tapauksessa tutustuminen muihin erasmuksiin, ;) ei siis vielä ihan onnistunut ekana Parlament Pub -maanantaina, mutta on kyllä sen jälkeen todellakin vääjäämättä tapahtunut.
Seuraavana päivänä Nhaiphutin Khürphiää lähti Lontoon, josta Boxi kuulemma meni ihan sekasin, kautta Suomeen. Hude heitti Klagenfurtin lentokentälle ja Johtajain sporttifarkku oli lujilla Alppiserpentiineillä. Meitsi nukku sillä aikaa koko päivän nollat taulussa uudessa karuakin karummassa studentdormitorykämpässä. Nyt on hyvä aika katkasta ja jatkaa Aku Ankkamaisen jännittävää jatkokertomusta huomenna tai lähipäivinä. Rytmi on sekasi mut tarvii vähä unta et on huomenna tikissä taas säätää kaiken maailman asioita. Road Trip osio blogista siis päättyy tähän, mutta ei hätää, sillä AKILEHTO! matkaa vielä maailman turuilla ja toreilla ainakin vuoden loppuun asti ja varmaan vielä ensi vuoden puolelle. Täytyy vaikka yrittää viikon välein pistää jotain tarinaa tänne kotijoukkojen kuolattavaks. LÄYHÄ! LÄYHÄ!
Eli Venetsia, kallein mesta missä oon tähänmennessä ikinä elämässäni ollu, mutta toisaalta myös ehkä yks hienoimmista, tosin täynnä turisteja, ihan helvetintäynnä, riippumatta kuulemma vuoden ajasta. Jos on vähä ylimäärästä cashii, siis muutamii kiloi jne. nii voi mennä venetsiaa poistaa laukkuja, kenkiä, prillejä jne egonpönkittämisvarusteita, ei tuu varmasti vastaa ketää samanlaisten pläägien kaa Mika Häkkisen aukiolla. Yöllä tosin Venetsia kuolee aika pahasti, ei oikeen ketään missää. Yliopiston huudeilla jonkinlaista opiskelijakeittomeininkiä, mut muuten kantsii mennä haistelee iltameininkiä mantereelle Venetton puolelle. Me tosin oltiin taas vähän väärinä viikonpäivinä mestoilla, koska mitään meininkiä ei löytyny enää kirveelläkään mistää. Venetsia oli siis ehkä koko Road Tripin aikana surullisin mesta haistelun ja keitotuksen kannalta. Khäiskisen kanssa koitettiin uhmallakin löytää bileet jostai, muut oli viisaampia ja lähti dösäl nukkuu, me tultii sit häntä koipien välissä pari tuntii myöhemmi ku mitää ei löytyny ja jouduttii tulee eri bussilla ja käveäee vikat pari kilsaa. Plussaa oli tosin se, että koska ei ollu minkäänlaista hajua sen hostellin ympäristöstä ja lähettii vaan dösäriltä randommilla kävelee nii eksyttii kysyy ohjetta perille paikallisesta leipomosta klo kaks yöllä. Törmäsin sisää johonkin paistouunihuoneeseen ja joku jauhonaamanen italo tuli sujuvalla Italialla selittää et meette vaa tosta noi tonne vaa, piirsivät kartankin meille ja ihmeen kaupalla löydettii perilla ja saatii viel matkaevääks täysin uunituoretta sämpylää, aivan mielettömän hyvää siinä tlanteessa. Paistouuni oli niin iso et sinne ois mahtunu Nippu Kyrpiä poikineen!
Juhiksen laatimassa ohjelmassa Venetsian kohdalle olikin suunniteltu enemmänkin romanttista hakkastelua kuin keitotusta. Kuuden jätkän kesken romanttinen hakkastelu tosin kuulostaa kyllä hieman gaylta, joten se jäi sitten tulevia kertoja varten. Gondoliajelulle menis kyllä ihan mielellään, wink wink Joensuuhun ;)
Siirtyminen Venetsiasta Ljubljanaan oli taas kyllä kuin oppikirjasta. Titi jäi Veniceen hulinoimaan päiväks koska oli junavuorossa ja stoge lähti vasta kympiltä illalla ollen Ljublissa kahelta yöllä :D Lähettiin aamupäiväl ja tarkotus oli mennä vielä yhen outletin kautta et jätkät saa ostettua puhtaat farkut/kalsarit. Juhis oli outletvastaavana skoutannu mestan, mitä metsästettiin pari tuntia vain todetaksemme sen löydettyämme, että mesta oli vielä puolitiessä rakennusvaiheessa, perus perus. Eiku takas motarille ja kohti Ljubljanaa, no sit hetken päästä löytykin outletti tien varresta ja kaikki innoissaan sinne. Parin tunnin rätti ja lumppu -episodin jälkeen tulos oli varsin yllättävä. Boxi oli poistanut kolmet farkut, paidan ja vyön lyöden laudalta 100-0 kaikki muut. Toisessa päässä Juhis taisi saada poistettua vain yhet kalsarit, jota pidän erittäin hämmästyttävänä. Sit takas motarille, ei kauakaan kun kaikki autot seisoivat motarilla ja jengi nojaili autonpieliinsä. Jossain edessä päin oli tapahtunut kolari ja kaikki oli jumissa, perus Italia. Haisteltii sit navigaattorista Vanhan Hämeenlinnan tien tyylinen samansuuntainen tie ja saatiin jotenkuten keploteltua itsemme ruuhkan ohi. Loppujen lopuksi oltiin Ljubljanassa vasta joskus klo 19 jälkeen illalla joten oltiin onnistuttu tuhraamaan koko päivä matkustamiseen, tosin useiden stoppien ym. ansiosta. Ajallisesti sivusimme siis järkyttäviä road tripin Puolan etappeja.
Ljubljanassa pe illal joten äkkiä känni päälle, mentii mättää johonkin perinteiseen Slovenia mestaa, missä jengi veti jotai kansan tanhuja ja huus JIIHAAta aina välii, ihan hmmm mielenkiintonen kokemus. Tän jälkeen koitettiin sitten suuunnata Cvetlicarna-nimiseen baariin, koska oltiin toisen Johtajan kaa saatu meidän uusilta tutoreilta just infoo via e-mail & SMS että siellä on kovat bileet. Yritettiin sitten kovasti kysellä vastaantulevilta paikallisilta, että missä moinen mesta mahtaa olla ja ihmeteltiin kun kaikki neuvo ihan eri suuntiin ja ihan minne sattuu. Yhetkin tytöt kysy et: Why do you wanna go to Cvetlicarna because there's so meny good places in the centrum? Why not? No lopulta löydettiin taksi joka ties paikan, otti tosin uskomattoman riistohinnan, jotai 15 €unarii parin kilsan matkasta! Tääl Ljubljanassa kannattaa aina tilaa etukäteen taksi MetroTaxi-lafkasta nii pääsee joka paikkaa muutamalla eurolla. Jos ottaa lennosta, nii taksikuskit voi periaattees perii oman röyhkeytensä mukaan niin paljon ku haluu. Cvetlicarna oli vanhan varastohallin näkönen mesta ihan täynnä jengiä perjantain discofeever-teeman hengessä. Ihan hauska paikka, Titi Khäläiskinen toi taas vähä väriä pöytään ku oli alotellu junassa ja pärähti Venetsiasta suoraa Cvetlicarnaa kahden jälkeen yöllä :P Niin ja siis seuraavana päivänä saatii vasta tietää meidän tutorilta, että Cvetlicarna tarkottaa suomeks kukkakauppaa, joten ei ihme et jengi oli vähä kujalla, kun kyseltii puolen yön aikaan et mis on Cvetlicarna :D:D:D Cvetlicarnoi näkyy nimittäin ympäri Ljubljanaa :)
Seuraavan päivän oli joku kansainväline turistipäivä ja kaikki oli ilmasta, tällanen SMS saatii tutor-Jasmiinalta. Oltii sit nollat taulus messis ja ehkä pikkudarras messis jossai vanhan kaupungin kierrokses ja Ljubljanica-jokiristeilys, no iha ookoo ne oli loppujen lopuks. Nähtii Tutoritkin Jasmina ja Grega, jotka oli tosi mukavia ja avuliaita. Niiden keitotustaidoista ei kyl viel oikee tiedä ku ei oo ollu radalla samaa aikaa, ne asuu jossai aika mestoilla Ljubljanan keskustasta. Eli nyt oli siis la ilta ja oltii sovitu treffit Spela(r du innebandy?)n kanssa. Spela on siis paikallinen Slovenialais-kiehinen, joka on olut Suomessa vaihdossa, tosi Suomi-fani, ja halus tapaa kuus suomalaisjamppaa ja lähtee niiden kaa baarikierrokselle. Kierrettiinkin sit la ilta kaiken näkösissä mestoissa, luurankoja täynnä olevassa Skeleton-barissa, Pr'skelet pubissa :), joenvarressa olevassa pitkulaisessa klubissa, missä oli ihmeellisiä vinoja ja pehmeitä huoneita ja lopuks keskustan Bachus-klubissa, minkä piti olla tosi fancy mesta, mut ei suomalaisen silmin hirveesti eronnu perus sedulasta. Boxihan ei fancy-paikkaan tapojensa mukaan suostunut tulemaan vaan paineli nukkumaan. Tultiin sitten hostellille jatkoille niin huomas et Spelakin oli pikku kännissä, koska oli melkein heti ensimmäisenä messissä kasassa Boxin päälle :) Sit tuli vähän ikävämpi episodi, kun Spela halus polttaa röökiä ja kiipes ikkunalaudalle, jotta vois polttaa siitä ulos. Onnistu samalla kaataan laudalla olevan lasin, joka oli puolillaan Sangriaa tai jotai. Lasi säpäleiks ja säpäleet ja nesteet suoraan mun avoimena olevaan läppärilaukkuun. Taisin rätistä enemmän kun pitkään aikaan ja sain Spelankin ihan tolaltaan. Onneks ei käyny kuinkaan vaan läppäri toimii edelleen niinku näkyy ja sovittiin "riita" Spelan kaa :P Spela on nyt Pariisissa suomalais-ranskalaisen kiehisen kaa, johon oli tutustunu Suomen vaihdon aikanaan, tavaa varmaa jotai Kalevalaa siellä, niin hullaantunu se oli Suomesta, että oli kuulemma alottanu sen lukemisen! Osas myös laulaa osittain jotain Zen Cafen biisejä, Wicked!
Sitten Road Tripin vika kokonainen päivä. Jumitettiin se melkeen kokonaan :P Nukuttiin pitkään hostellissa, calculoitiin tai siis Insinööritoimisto calculoi kuukauden aikana kertyneet keskinäiset velkasuhteet ja minä ja hudelius sentään saatiin hommattua jo feidatut dormitorypaikat itsellemme. Lähtökeitto oli tietenkin vedettävä ja onneksi, koska oli maanantai oltiiin saatu taas s-postiin vinkkiä missä on menoa ja meininkiä. Käytiin syömässä Kiinalaisessa, aika hyvät setit vaikka oltiinkin paikan melkein ainoat asiakkaat, no maanantai ilta. Sitten Parlament Pub Partyihin, mikä osoittautui pikku pubiksi, mikä oli ihan täynnä Erasmus-jengiä. Onnistu saamaan vielä ihan hyvän vaihteen päälle kun veti muutaman neljän euron Long Island Ice Tean, nimensä mukaisesti Blue Eyed Blonden ja parit seitsemän shottilasin lankut täynnä jotain ihme mustikkalikööriä. Törmättiin myös pariin suomalaiskiehisvaihtaariinkin, suomalaisia erasmuksia on täällä yllättävän paljon, kuulemma 15-20, koska esim. Pelle Svenssoneita ja Jag heter Olle-Kalle jag kommer fron Norgeja ei oo näkyny vel yhtään. Portugalilaiskiehisen toivoma mixautuminen, eli siis tässä tapauksessa tutustuminen muihin erasmuksiin, ;) ei siis vielä ihan onnistunut ekana Parlament Pub -maanantaina, mutta on kyllä sen jälkeen todellakin vääjäämättä tapahtunut.
Seuraavana päivänä Nhaiphutin Khürphiää lähti Lontoon, josta Boxi kuulemma meni ihan sekasin, kautta Suomeen. Hude heitti Klagenfurtin lentokentälle ja Johtajain sporttifarkku oli lujilla Alppiserpentiineillä. Meitsi nukku sillä aikaa koko päivän nollat taulussa uudessa karuakin karummassa studentdormitorykämpässä. Nyt on hyvä aika katkasta ja jatkaa Aku Ankkamaisen jännittävää jatkokertomusta huomenna tai lähipäivinä. Rytmi on sekasi mut tarvii vähä unta et on huomenna tikissä taas säätää kaiken maailman asioita. Road Trip osio blogista siis päättyy tähän, mutta ei hätää, sillä AKILEHTO! matkaa vielä maailman turuilla ja toreilla ainakin vuoden loppuun asti ja varmaan vielä ensi vuoden puolelle. Täytyy vaikka yrittää viikon välein pistää jotain tarinaa tänne kotijoukkojen kuolattavaks. LÄYHÄ! LÄYHÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti